Tai ei kävijää, mut käyntikertaa.

Me ollaan masun kans nyt viimeistä työpäivää hommissa. Ja aika ei kulu mihinkään! Pääsen aikaisintaan klo 19 ja kello on 14.10. Plaah. Ja kamu puskee kylkeen niin lujaa ettei oikein jaksa keskittyä mihinkään. Väsyttää ihan hurjasti. Huomenna saa sitte aamulla nukkua ja käydä rauhassa Ikeassa ja tulla kotiin puuhasteleen :)

Katoin Kelan sivuilta, että miehenkin pitää olla asunut suomessa vähintään 180 päivää laskettuna aikana, jotta voi pitää isyysvapaata. Mun mies on asunu suomessa silloin n. 190 päivää :D Tiukille meni. Onneks ei oo kii siitä millon vauva syntyy, koska sit tarttis olla jalat ristis tarpeeks kauan.

Joku oli kirjottanu tästä puskemisesta, että vauva peputtaa :D Niinhän hän tekeekin, kun takapuolella puskee tonne kylkeen. Hassua, et kohta mä en enää oo raskaana. Mä oon kohta ihan ihkaoikeen pikkuvauvan äiti. Hui.

Söin taas tosi nätisti lauantaina ja sunnuntaina, mut tänään oon kuluttanu aikaa mussuttamalla keksejä ja joulutorttuja, viinirypäleitä, banaaneja ja mandariineja ja jopa vähän ihan oikeeta ruokaa. Huomenna saa sitten keskittyä kotosalla ruuanlaittoon ja syödä viimeset viikot siististi. Kattelin tossa aikani kuluks uusia reseptejäkin, ku tuntuu et me syödään aina samaa ruokaa. Helpointa ois ku tekis sellasen kahden tai kolmen viikon kiertävän listan, johon vois välil vaihdella uusia ruokia. Ois helppo käydä kaupassakin ja kauppalaskut pysyis kurissa. Hmmm... Pitääkin ehkä oikeest alkaa suunnitella tollasta systeemiä. Uusia ruokia meillä tulee nyt oleen silakkalaatikko, jauheliha-perunasoselaatikko, talonpoikaiskeitto, intialaiset seitipihvit ja siitakesienikeitto. Noita seitipihvejä ajattelin tehdä pakkaseenkin, että voi sitten vauvan jo synnyttyä vana lämmittää.

Pakko lähtee tekee jotain ku sattuu tää istuminen ku kamu peputtaa koko ajan ja kovaa. Toivottavasti osaa samalla voimalla puskee sitten ittensä pihallekin ;)

Sainki aikaa kuluun kaikki 11 minuuttia... Plaah plaah plaah. Asenne kunnossa ;D