Aloittaminen onkin yllättävän vaikeaa...
Tuntuu ettei elämässä oo tapahtunut mitään ihmeellistä, vaikka onkin. Puolen vuoden sisällä olen muuttanut, vaihtanut duunia ja ollut henkisesti ihan loppu. Nyt onneks jo paremmalla mallilla kaikki :)
Parisuhteet ei vaan mulla ota onnistuakseen, luulen, että olen liian vaativa... Mutta mielestäni toisen huomioiminen ja suhteen eteen uhrauksien tekeminen on itsestään selvää... Itse en ainakaan osaa olla suhteessa, jollen ole siinä luotettava osapuoli.
Kaiken kukkuraksi olin viikonloppuna polttareissa ja jotenkin sitä kai kaipaisi tuollaisia siirtymäriittejä itsekin. Vauvakin alkais jo olla aika kiva. Tosin työpaikanvaihdon takia en ihan heti voi perhettä alkaa perustaa... Myös niskassa oleva velkataakka ei tee sitä helpoksi. Niin ja puuttuuhan multa se mieskin. Eilen sellainen vielä oli. Itse tein päätöksen, mutta ennemmin yksin kuin huonossa suhteessa.
Onpa kyllä mukavaa kirjotella ajatuksiaan. Olen kirjoittanut päiväkirjaa kolmannelta luokalta asti, mutta enää ei jaksa kynä pysyä kädessä. Eikä jaksa kirjottaa kaikkia juttuja, jos kirjottaa käsin. Tämän myötä sain aikaan myös suuren muutoksen entisessä työssäni, jossa tein opariparini M:n kanssa dokumentoinnin kehittämistyön. Hauskaa oli! Haasteet on aina ihania! Uudessa työssäni niitä on myös yllinkyllin, mutten jaksa siitä jauhaa.
Pitäisi mennä katsomaan Simpsons Movie, mutta en osaa päättää menenkö katsomaan dubatun vai tekstitetyn... Ehkä odotan, et se tulee vuokralle ja katon sitten molemmat versiot. Kaksosen elämä ei ole koskaan helppoa. Olen jopa lähtenyt hakemaan henkistä tasapainoa joogasta! Siskoni mielestä olen hurahtanut kaikkeen hömppään... Taitaa olla oikeassa, mutta henkisyys kiinnostaa ihan kauheasti. Alkuvuoden kävin energiahoitajalla, jolle sai purkaa kaiken paskan ja se otti sen pois. Kyllä itketti, mutta niin myös helpotti. Pitäis ajella turkuun ihan jo senkin takia.
Paljasjalkainen turkulainen en ole, satuin vaan asumaan siellä ennen tänne muuttoa. Murre on sama, mutta ilman ylimielisyyttä ja sisäsiittoisuutta :D Eikai, tunnen muutaman ihan mukavankin turkulaisen.
Pitääkin muistaa siskolle kertoa, että mulla on oma blogi :) Ja ehkä muutamalle kaverille kans... En vaan tiedä ketä nää höpinät kiinnostais :D
Pitäis kai alkaa lopetteleen, kohta alkaa Todistettavasti syyllinen! Oon ihan koukussa siihen, sekä C.S.I-sarjoihin. Myös Ilman johtolankaa on hyvä. Pitäisköhän harrastaa jotain enemmän?!
Lenkkeily ja jumpat jäivät turkuun, tervetuloa sohvaperuna! Syksyllä häät, joissa ois suotavaa näyttää suht kapeelle, mut taitaa jäädä haaveeks. Kävin tänään sovittelemassa mekkoja, enkä todellakaan aio maksaa 400€ mekosta, jossa näytän porsaalle.
Ehkä tää tästä lähtee käyntiin, jos menis vaikka vesijumppaan tai johonkin. Sellanen liikunta, joka ei tunnu raskaalle, mutta on tehokas ois niin hyvä! Niinku toi jooga...
Heh, saa myös ootella muutaman viikon tässä, että saanko henkivakuutuksen eiku hoitovakuutuksen... Tuli sen verran "kyllä"-rasteja, että taitaa jäädä haaveeks... Ois pitäny ottaa tollanen sillon ku oli nuori ja terve...

Kauniita unia ja kiitos, kun luit :)
842577.jpg